Iloinen perheloma Harzissa
02.10.2006
Varustauduimme pikkulomalle Pohjois-Saksan vuoristoon huolellisesti: matkapahoinvointipurkkaa esikoiselle, jonka vatsa kääntyy ympäri jo ensimmäisissä liikennevaloissa. Uusia leluja automatkalle. Musiikkia pitää olla matkassa mukana. Eväät, oikein hyvät, joita voi syödä sitten jossain taukopaikalla - ihan niin kuin omassa lapsuudessanikin. Peitto, jolla väsyneen automatkailijan voi peitellä. Etukäteen suunniteltu matkareitti ja hotellivaraus saattavat tuntua sinkkumatkailijasta tylsältä, mutta lapsiperhematkailijasta erittäin hyvältä idealta.
Ja sitten matkaan.
1. virhe: Musiikki ja uudet lelut unohtuivat eteisen pöydälle.
2. virhe: Emme ajatelleet, että tarvitsemme pseudomatkapahoinvointilääkettä myös kuopukselle. Kun esikoinen sai vinkeän purkan ja pikkuinen vain 'voi-voi-kun-et-sä-tarvii-kun-sullei-oo-pahaolo' - kommentin, pikkuisen oikeustaju heräsi.
3. virhe: Korvatulpat pitäisi olla huutosessioiden varalta. Ainakin kuljettajalle.
4. virhe: Pienten lasten kanssa ei kannata valita romanttista, pikkuteitä polveilevaa kotiseutureittiä määränpäähän. Alle kouluikäiset eivät arvosta kulttuurimaisemaa ja loputonta kylien läpi matelemista. Moottoritie ja ajoajan minimointi ovat in.
5. virhe: Usemmasta kuin yhdestä kohteesta yhdelle päivälle seuraa ankaria koettelemuksia niin lapsille kuin aikuisillekin.
6. virhe: Kohde EI voi olla keskiaikaisen kaupungin läpi käveleskeleminen ja rakennusten ihailu. Kohteen pitää olla ACTIONIA. Keskiaikaisen kaupungin kunnallinen leikkipuistokin välttää paremman puutteessa.
7. virhe: Ajokilometrejä ei saa olla yli kahtasataa päivässä. 400 kilometriä on ehdottomasti liikaa.
8. virhe: Hotellille ei saa saapua liian myöhään eikä ilman ruokaa.
9. virhe: Pienten lasten kanssa ei ole syytä lähteä ravintolaan syömään jälkeen iltakahdeksan.
Loman toisena päivänä virheistään oppineet vanhemmat paikkailivat, mitä paikattavissa oli. Suunniteltu toisen historiallisen kaupungin läpimaleksiminen hyljättiin itsemurhaprojektina. Ohjelmaan revittiin häthätää jotain jännittävää, kuten esimerkiksi keskiaikainen linna. Linnaan ajettiin suorinta tietä, ja lapsia ruokittiin matkan varrella sitä mukaa, kun nälän oireita esiintyi. Linna esiteltiin ihastuneena ja käytiin läpi lasten toivomaan tyyliin, tosin kiipeilyä ja hippaleikkiä rajoitettiin. Linnasta autolle mentiin hevoskyydillä, ja otettiin jälleen kaikki irti elämyksestä. Ennen kotimatkaa lapset syötettiin täyteen jotain heidän toivomaansa lempiruokaa mutkattomassa paikassa. Syönnin jälkeen ilmoitettiin jälleen ihastuneena ja mieluiten käsiä yhteen lyöden, että nyt mennään pojat KOTIIN, ja vieläpä SUORINTA TIETÄ.
Illalla, lasten nukkuessa, katselimme netistä vaihtoehtoja seuraavalle mahdolliselle minilomalle. Nyt tiedämme, että kohteen tulee sisältää vapaata leikkipinta-alaa, mieluiten vettä ja hiekkaa, mahdollisesti jotain aktiviteettejä lapsille ja helppoa ruokahuoltoa. Kulttuurit sun muut kotkotukset ymmärrämme nyt jättää seuraavalle vuosikymmenelle.
Ja sitten matkaan.
1. virhe: Musiikki ja uudet lelut unohtuivat eteisen pöydälle.
2. virhe: Emme ajatelleet, että tarvitsemme pseudomatkapahoinvointilääkettä myös kuopukselle. Kun esikoinen sai vinkeän purkan ja pikkuinen vain 'voi-voi-kun-et-sä-tarvii-kun-sullei-oo-pahaolo' - kommentin, pikkuisen oikeustaju heräsi.
3. virhe: Korvatulpat pitäisi olla huutosessioiden varalta. Ainakin kuljettajalle.
4. virhe: Pienten lasten kanssa ei kannata valita romanttista, pikkuteitä polveilevaa kotiseutureittiä määränpäähän. Alle kouluikäiset eivät arvosta kulttuurimaisemaa ja loputonta kylien läpi matelemista. Moottoritie ja ajoajan minimointi ovat in.
5. virhe: Usemmasta kuin yhdestä kohteesta yhdelle päivälle seuraa ankaria koettelemuksia niin lapsille kuin aikuisillekin.
6. virhe: Kohde EI voi olla keskiaikaisen kaupungin läpi käveleskeleminen ja rakennusten ihailu. Kohteen pitää olla ACTIONIA. Keskiaikaisen kaupungin kunnallinen leikkipuistokin välttää paremman puutteessa.
7. virhe: Ajokilometrejä ei saa olla yli kahtasataa päivässä. 400 kilometriä on ehdottomasti liikaa.
8. virhe: Hotellille ei saa saapua liian myöhään eikä ilman ruokaa.
9. virhe: Pienten lasten kanssa ei ole syytä lähteä ravintolaan syömään jälkeen iltakahdeksan.
Loman toisena päivänä virheistään oppineet vanhemmat paikkailivat, mitä paikattavissa oli. Suunniteltu toisen historiallisen kaupungin läpimaleksiminen hyljättiin itsemurhaprojektina. Ohjelmaan revittiin häthätää jotain jännittävää, kuten esimerkiksi keskiaikainen linna. Linnaan ajettiin suorinta tietä, ja lapsia ruokittiin matkan varrella sitä mukaa, kun nälän oireita esiintyi. Linna esiteltiin ihastuneena ja käytiin läpi lasten toivomaan tyyliin, tosin kiipeilyä ja hippaleikkiä rajoitettiin. Linnasta autolle mentiin hevoskyydillä, ja otettiin jälleen kaikki irti elämyksestä. Ennen kotimatkaa lapset syötettiin täyteen jotain heidän toivomaansa lempiruokaa mutkattomassa paikassa. Syönnin jälkeen ilmoitettiin jälleen ihastuneena ja mieluiten käsiä yhteen lyöden, että nyt mennään pojat KOTIIN, ja vieläpä SUORINTA TIETÄ.
Illalla, lasten nukkuessa, katselimme netistä vaihtoehtoja seuraavalle mahdolliselle minilomalle. Nyt tiedämme, että kohteen tulee sisältää vapaata leikkipinta-alaa, mieluiten vettä ja hiekkaa, mahdollisesti jotain aktiviteettejä lapsille ja helppoa ruokahuoltoa. Kulttuurit sun muut kotkotukset ymmärrämme nyt jättää seuraavalle vuosikymmenelle.
kirjoitti Sabina klo 23:08
